maanantai 23. maaliskuuta 2009

Jahas, omatunto taas kolkuttelee päässä, että kirjoita blogi. Eli tässä jotain vanhaa ja uutta :)



Reissusta oli kiva palata kotiin ja aloitin heti palauttelun. Palautuminen sujui hyvin, enkä tuntenut pahempaa väsymystä. Treenasin pari tuntia päivässä päivä kerrallaan kirjoituksien lomassa (mitkä ovat tähän mennessä päässeet päätökseensä. Urakoin uskonnon, biologian, äidinkielen ja matikan. Tuloksia odotellessa...)

13-15.3 vietin päiväni Helsingissä. Helsingissä pidettiin vuotuiset fillari-messut, joissa olin 'työntekijänä' Trekin osastolla. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa joitakin pyöräilykavereita. Hyvä viikonloppu kaiken kaikkiaan.

Viime viikonloppuna kävin Linneaa moikkaamassa Kaarinassa. Sitäkään neitiä ei pitkään aikaa ollut missään näkynyt. Luultavasti sitäkin masensi Suomen kelit (kylmyys ja hirveä tuuli), kun matkasi viime maanantaina Mallorcalle. Kävin Turun hurjien kanssa sunnuntaina porukkalenkilläkin, oli rennon leppoisaa vauhtia.

Tällä hetkellä käyn kuumeista keskustelua englanninopettajani kanssa. Ensi viikolla olisi vielä pari englannin koetta ja sitten suuntaan Belgiaan taas ajamaan kisoja. Kerron siitä myöhemmin, kun lähtöajankohta on täysin selvä.

torstai 5. maaliskuuta 2009

Nyt on treenit tehty ja olo on jokseenkin vasynyt. Ei niinkaan nukuta, mutta vasyttaa. Tanaan oli viimeinen treeni johon sisaltyi kaksi kertaa kympin tempo. Viimeista puristusta yritin jaloistani saada irti ja olosuhteisiin nahden ne menivat ihan ok. Yhteensa ajoaikaa viimeiselle paivalle tuli 3.20h. Loppu paivan olenkin sitten pakkaillut ja nauttinut viimeisista auringon sateista.( Talla koneella ei ole suomalaisia kirjaimia, joten alkaa hamaantyko joistakin sanoista;)



Tuomiopaivan lenkista sen verran, etta minulla oli tuolla lenkilla ehka leirin huonoin paiva. Jaloissa ei ollut potkua kuin ensimmaiset kaksi tuntia ja ennen jyrkinta makea tykittelin aivan hulluna ja eikohan se noutaja ollut kolkuttelemassa olkapaahan. Vaikka tuntui kamalalta ajaa, en tietenkaan lahtenyt takaisin vaan ajoin lenkin kiltisti loppuun vahan huonommilla jaloilla.

Kelit tosiaankin suosivat minua ja muita kuskeja melkein koko leirin ajan. Saaukko tosin pari kertaa ilahdutti ja virkistytti meita sadekuuroilla. Liikenne oli kuta kuinkin samaa luokkaa kuin viime vuonna. Tosin bussikuskien agressiivisuus taisi olla taas hieman hurjempaa. Uskaltaako tánne ensi vuonna tulla enaa uudestaan ?

Mainitsettakoon myos, etta tama saari on hyvin suosittu pyorailijoiden piireissa. Monesta eri maasta kuskit ovat matkustaneet tanne ajelemaan makia ylos ja alas. Tanaankin kaksi heppua Ruotsista huomasivat pienen vasymykseni ja kysyivat, etta ajetaanko vastatuuli osuus yhdessa vuorovedolla ja se passasi minulle paremmin kuin hyvin.