maanantai 17. joulukuuta 2007

Asia on nyt niin, että kesän epäonnistumiset kalvaa pahasti mieltäni. Suurin epäonnistuminen tapahtui luultavasti SM-kisoissa. Tapahtumaa jaksaa kokoajan vatvoa aina jostakin suunnasta, joko itse otan asian puheeksi tai niin rattoisassa spinningtunnilla isukki jaksaa soittaa biisiä, missä viitataan Kälviän masentavaan ilmapiiriin. Sitten on olemassa tämän murhenäytelmän diasarja, jonka juuri äsken selasin läpi, että osaan säheltää aina tiukoissa paikoissa! Vähemmästäkin treenimotivaatio nousee, kiitos vaan!

Vuosi on kulunut kuin siivillä, sillä joulu on taas lähellä. Joululahjatkin on ennen pahinta ruuhkaa ostettu. Mielikuvitus laukkasi taas pahemman kerran sillä reissulla, ainakin omasta mielestä. Pari pakettia on kuitenkin vielä ostamatta, koska rahabudjetti ei oikein pysynyt edellisellä kerralla koossa, hups.

Ensi maanantaita odotan sormet hikoillen, sillä löysin paketin, mikä on pyöreä ja litteä.;) Arvaappas mikä se on? Maanantai on myös poikkeuspäivä ruokailuun. Saan syödä ihan mitä huvittaa! Täytyy varmaan nyt jo aloittaa herkkujen leipominen ja karkkien ostelu, jotta saan syödä itseni totaaliseen ähkyyn, että herkkuja ei tee taas mieli pariin kuukauteen!

Treenit ovat sujuneet leppoisasti ja tarkoituksen mukaisesti. Tämän viikon aamutreenit pitäisi vielä polskia altaassa ja sitten alkaa muut aamutreenit. Tai asiasta tarvitsee vielä puhua isän kanssa, jos sen mieli on vaikka muuttunut tekemättömistä treeneistä. Pitäisiköhän se haastaa juoksukisaan, mikä olisi uudenvuoden aattona?