HOLA ! Pitkästä aikaa koitan taas taikoa pieniä taikoja ja saada itseni päivittämään kuulumisiani. SM-maantiekisojen jälkeiset päivät menivät lähinnä palautellessa taudista ja tehdessä vähän muutakin kuin pelkkää pyörällä junnaamista eli kävin maauimalassa kellumassa ja niin edelleen. (Pieni uintipistos muutenkin hieman ärsyttänyt tätä mimmiä, joten olisiko aika hakeutua takaisin jonkun uintiryhmän pariin ?? JOO !)

Jostain kumman syystä osallistuin myös ratapyöräilyn SM-kisoihin Turun velolle. Ne kisat eivät menneet todellakaan hyvin. Lihakset olivat sen verran väsyneet saman viikon treeneistä, että ylikovista vedoista radalla ei yksinkertaisesti tullut yhtään mitään. Lihakset eivät menneet hapoilla ja ajaminen näytti lähinnä pykimiseltä. Pientä kolarointiakin tapahtui eräajon viimeisessä lähdössä, mutta kaikki selvisivät kuitenkin naarmuitta. Ainoa plussa oli Kaarinassa tapahtunut huolto, kun näin pitkästä aikaa Linneaa, joka pitäisi myös saada ensi kaudeksi kuntoon ;) Waltsu ajoi kyllä ne kisat uskomattoman hienosti pokkaamalla kolmannen sijan kakkoselta ! Edes vähän lämmitti asia-pyöräily sinä viikonloppuna mieltä.

Ratakisojen jälkeen matkustin taas ajamaan Belgiaan. Ensimmäinen kisa oli 1.2 gategorian kisa Belgian Boezingessa. Olin hieman peloissani jaloistani, mutta toimivathan ne ihan hyvin. Mahikset oli kympin sakkiin, mutta tuli hieman törmäiltyä viimeisessä kurvissa ja 500 metrin loppukiri vauhdista zero oli aika mahdotonta. 19 sija kuitenkin lämmitti mieltä vaikean ajan jakson jälkeen. Parin päivän palauttelun jälkeen matkustimme teamin kanssa Ranskaan ajamaan Tour de Limousin kisa, joka sisälsi neljä todella haastavaa etappia kovien kuskien seurassa. Minulla ensimmäinen kisa sujui yli odotusten, mutta heti seuraavan päivän tempo vei jalat ihan täysin alta. Asento tempopyörässä oli suorastaan surkea. Uusi aika-ajotanko ja liian pitkä stemmi toi suuria ongelmia haastavalla radalla, joka sisälsi lähinnä korttelia ja mäkeä. Pyörän valinta olisi voinut olla parempikin, kun se maantiepyöräkin riveistä löytyi, mutta minkäs tekevälle enää mahtaa. Tempo veti muutenkin persuksen niin jumiin uudesta asennosta, että seuraavan päivien ajot menivät suoraan sanottuna penkin alle. Viimeisellä etapilla silmissäni viilsi jo maailmancup-kisa Vårgårdassa, joten hyppäsin huoltoautoon ja annoin ajatuksen viedä menojaan.

Minun piti vielä yksi kisa ajaa Belgiassa, mutta eivät siat päästäneet kuin 50 ensimmäistä viivalle korttelikisaan. Olin hyvin, hyvin vihainen, mutta luultavasti Riihikierrossa olisi ollut vielä vihaisempaa väkeä, jos olisin heti etappikisojen jälkeen lähtenyt heti rynnimään kisoihin. Harmittaa silti, kun reitti oli niin magee !!

Noh, kuitenkin, matkustin siis Ruotsin Vårgårdaan Suomen maajoukkueen ( Anne Palm, Sari Saarelainen, Laura Lilja, Virva Koski, Anna Lindström) kanssa. Sää oli aivan hanurista koko reissun ajan, mutta eniten hanurista oli se, että Palmin Anne törmäsi joukkuetempon kisa-aamuna auton kanssa ja päätyi sairaalaan. Reisi mokoma repesi ja rystysetkin pääsivät koto Suomessa leikkauspöydälle ja ihan vain sen takia, että autoilija ei katsonut oikealt tulevia. Se oli iso pettymys joukkueelle, mutta hoidimme kisan niinkin hyvin, että olimme sijalla 19 ! Tosin ennen kisaa oli pientä säheltämistä muutenkin, että ihan tosissaan ajettiin hyvin. En sitten kuitenkaan tiedä, mitä tapahtui kahdessa yössä tempon jälkeen, kun maantiekisassa piti ainakin parin suomalaisen päästä maaliin.. Kaikkien perässä kuitenkin luki dnf. Mielestäni siihen oli mahdollisuudet, mutta kaikki järjestelyiden yksityiskohdat jätän mainitsematta, mitkä minusta meni vikaan. Haiskahtaa jotenkin kovasti .... toiminnalta. Jos jotain hyvää hakee niin teamihenki oli loistava Suomen kamaralle asti!!

Suomeen palattuani reissasin melkein heti Kuopioon triathlon kisoihin tekemään pienen pienen comebackin. Piti vähän verestää muistia, mutta aika hakusessa oli. Uinti kulki odottamattoman hyvin, mutta sen jälkeen kun piti hypätä pyörä päällekin vielä ja juosta ! Pyörä oli ihan sanoinkuvaamatonta ja juoksu vielä enemmän ;D Juoksu oli lähinnä youtube-kamaa, mutta hopeinen mitali saatiin kaulaan ja uusi Festinan kello ranteeseen. Kivat kisat ja hieno keli. Ehkä ensi vuonna uudestaan ? Ps. JALAT ON KIPEÄT.