Ruotsista on taas palattu. Aimo annos saatiin taas kokemusta. Viivalle saatiin Suomen maajoukkueen lisäksi Cervelon, Biglan, Columbian, Ruotsin, Norjan, Flexpointin, AA Drinkin jne joukkueita. Vauhtia oli taas maantiellä ja joukkue aika-ajossa kuin esimerkiksi Suomessa. Suomen joukkueessa polkivat tällä kertaa Anne Rautio, Heljä Korhonen, Riina Miettinen, Heini Ilmarinen ja minä.

Maantielähdössä pääsin hyvin ryhmittäytymään. Munasin sen kuitenkin heti, kun en meinannut saada klossia heti kiinni. Hyvin se silti lähti kulkemaan porukan mukana. Ensimmäisessä alamäessä tapahtui kuitenkin kasa. Ehdin jo huokaista helpotuksesta, kun kuvittelin, että pystyssä pysytään. Fassa Bortolon tyttö kuitenkin meni edessä kumoon, mutta pystyin hyvissä ajoin jarruttamaan. Jarrutin kuitenkin niin voimakkaasti, että Zippin 404nen takakiekko lähti alta ja menin kumoon. Isä myönsi kaatumisen hieman hänen syykseen, koska oli jarrutellut tällä kyseisellä kiekolla tavallisilla jarrupaloilla (kun minä ajoin zippin hilikuituun tarkoitetuilla jarrupaloilla) ja kiekon reunoihin oli jäänyt niistä "palanutta" kumia. Pääsin kuitenkin ilman pahempia raappeita pystyyn ja lähdin takaa-ajamaan muita. Sainkin porukan kiinni, mutta sen isoimman ylämäen alhaalla. Hapot olivat siinä vaiheessa sen verran kovat, että tippuminen tapahtui. Sain porukan kuitenkin vielä kiinni (kaksikin kertaa), mutta porukasta tipuin silti ja tuloksiin minut merkattiin DNF:ksi. Kuin myös muu maajoukkue.

Joukkue aika-ajoon lähdimme kaikki täysin kokemattomina, paitsi Riina. Annella, Heljällä ja minulla oli vain kokemuksia paritempoista. Heini ei ollut edes koskaan ajanut tempopyörällä! Joten hieman sekasortoinen sakki oli viime perjantaina lähdössä liikkeelle. Saimme kuitenkin 32 kilometriä ajettua kaatumattu maaliin ja meidän tasoomme nähden ihan hyvin. Jos oltaisiin saatu treenattua enemmän esimerkiksi vaihtoja, olisi vauhti ollut varmasti korkeampi. Yksi pieni sattuma tapahtui kyllä ajaessamme. Sillä ampiainen tuli minun kypärän ja lasien väliin ja sehän pisti! Siinä tuli äkkiä kiire ja vahingossa lensi sekä ampiainen että lasit kuin leppäkeihäs. Lasit menivät päreiksi, kun osui jo maahan, mutta Anne ja huoltoauto varmisti sen, että menivät varmasti rikki, kun vahingossa vielä ajoivat niiden päältä. Pää hieman jomotti pistoksen jälkeen, kun oli vielä 10 kilometriä maaliin matkaa.

Perjantaina oli siis viimeinen ajo ja lauantaina matkustimme kotio päin koko päivän. Sunnuntai aamuna olimme satamassa 5.35 ja menimme Annen luokse isän kanssa sluipailemaan vielä, koska olimme ilmottautuneet aamupäivällä ajettavaan Ruskon Tempoon. Olimme isän kanssa sopineet pienen vedon ennen ajoa. Jos häviäisin yli 40 sekuntia hälle niin joutuisin pesemään ja vahaamaan kaikki autot, mitä meidän pihasta löytyy. Jos häviäisin kuitenkin alle 40 sekuntia niin saisin nahkatakin. Voitin vedon, koska hävisin vain 30 sekuntia.:P Ostosreissu on siis edessä! Aikaa meni kympillä 14,38,85 ja sillä lohkesi voitto Anne Rautioon reilulla 11 sekunilla.

Seuraavaksi olisi matka Belgiaan. Lähden torstaina ja viihdyn siellä vain 11 päivää, koska pitäisi palata vielä koulun penkille syksyllä.