Tällä hetkellä meikäläisen elämä on niin tylsää, että ei ole pahemmin mitää kerrottavaa. Edellisten päivien kohokohta on ollut se, että olen alkanut lukemaan maaliskuussa oleviin kirjoituksiin. Myönnettäköön kylläkin, että vain kahdeksan sivua. Tänään otan tavoitteeksi päästä jo 30 sivua eteenpäin, koska alleviivattavaa riittää.
Edellisessä kertomuksessani kerroin kirjoittavani uskonnon. Moni on tullut kysymään, että tuleeko minusta pappi. Olen miettinyt asiaa hetken ja olen tullut siihen tulokseen, että en haluaisi miespappien käyvän väkivaltaisesti kimppuuni huutaen, että pappina oleminen ei ole naisten hommaa. Uskonnon kirjoitan siksi, että erilaiset uskonnot kiinnostavat.
Aion myös myöhemmin kirjoittaa biologian, joten varmasti herää kysymys, haluanko tulevaisuudessa tuoda geenidopingin huippu-urheiluun. Miten voisi saada samanlaisen geenimutaation kuin hiihtäjä Eero Mäntyranta? Hänen erikoisuutensa oli hänen verensä, jossa oli melkein puolet enemmän punasoluja kuin kilpakumppaneillaan. 240 oli hänen korkein hemoglobiiniarvonsa.
Aamulla kävin maastossa ajamassa pk-lenkkiä. Lenkin aikana mietin, että voisin lähteä illalla luistelemaan pikkuveljeni kanssa. Ongelmana nyt on kuitenkin se, että pikkuveli nukahti ennen kuin edes ehdin kysyä luistelemaan. Waltteri oli Yyterin hiekkarannoilla ajelemassa maastopyörälällä dyynejä ylös ja alas. Ilmeisesti kikkalointi oli erityisen väsyttävää, kun kello 17.00 piti jo nukahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti