Tässä kävi juuri niin kuin pelkäsinkin eli flunssa pamahti päälle. Toivottavasti nousisi kuume, jotta pöpöt lähtisivät paremmin pois. Harmittaa sinänsä, että nyt välipäivät jäävät hyödyttömiksi sängyssä maaten.

Koulussa jaettiin tänään todistukset, mutta käytin todistuksen hakemisen tehokkaammin menemällä maastolenkille. Lukiossa todistuksen numerot kuitenkin määräytyvät pääosaksi koenumeroista ja numerot jo etukäteen tiedänkin. Ajoin maastossa 3.10h keskisykkeen ollessa 130. Lenkki lähti taas kaatumisella liikenteeseen ja sain sekä polveen että lonkkaan "sisäisiä" verenvuotoja.

Huomen aamulla 7.30 suuntaan Karhuhallille ajamaan rataa ympäri. Tiedossa kivoja vetoja! Päivän muuta treeniä en ole vielä miettinyt, mutta eiköhän jotain keksitä!

Asia on nyt niin, että kesän epäonnistumiset kalvaa pahasti mieltäni. Suurin epäonnistuminen tapahtui luultavasti SM-kisoissa. Tapahtumaa jaksaa kokoajan vatvoa aina jostakin suunnasta, joko itse otan asian puheeksi tai niin rattoisassa spinningtunnilla isukki jaksaa soittaa biisiä, missä viitataan Kälviän masentavaan ilmapiiriin. Sitten on olemassa tämän murhenäytelmän diasarja, jonka juuri äsken selasin läpi, että osaan säheltää aina tiukoissa paikoissa! Vähemmästäkin treenimotivaatio nousee, kiitos vaan!

Vuosi on kulunut kuin siivillä, sillä joulu on taas lähellä. Joululahjatkin on ennen pahinta ruuhkaa ostettu. Mielikuvitus laukkasi taas pahemman kerran sillä reissulla, ainakin omasta mielestä. Pari pakettia on kuitenkin vielä ostamatta, koska rahabudjetti ei oikein pysynyt edellisellä kerralla koossa, hups.

Ensi maanantaita odotan sormet hikoillen, sillä löysin paketin, mikä on pyöreä ja litteä.;) Arvaappas mikä se on? Maanantai on myös poikkeuspäivä ruokailuun. Saan syödä ihan mitä huvittaa! Täytyy varmaan nyt jo aloittaa herkkujen leipominen ja karkkien ostelu, jotta saan syödä itseni totaaliseen ähkyyn, että herkkuja ei tee taas mieli pariin kuukauteen!

Treenit ovat sujuneet leppoisasti ja tarkoituksen mukaisesti. Tämän viikon aamutreenit pitäisi vielä polskia altaassa ja sitten alkaa muut aamutreenit. Tai asiasta tarvitsee vielä puhua isän kanssa, jos sen mieli on vaikka muuttunut tekemättömistä treeneistä. Pitäisiköhän se haastaa juoksukisaan, mikä olisi uudenvuoden aattona?

Terve taas!

Eipä ole vähään aikaan tullut kirjoiteltua tännekään. Koeviikko oli ja meni, vieläpä ihan hyvin. Kaikkien kiireiden keskellä sain luettua riittävästi, vaikka välillä lukeminen venyikin pitkälle yön puolelle. Olen myös raatanut dopingia käsittelevän terveystiedon projektin kanssa myöhään yöhön ja sain sen viimein valmiiksi keskiviikkona. Eli koulun osalta kaikki kunnossa, vaikka paria äikän esseetä ei lasketa.;)

Treeniä on myös tullut tehtyä hyvään tahtiin. Koeviikko oli hiukan kevyempi kuin yleensä, mutta pitäähän sitä välillä levätäkin! Muuten tunnit ovat pyörineet kahdenkymmenen molemminpuolin uinnin, pyöräilyn ja juoksun ollessa yleisimmät lajit. Kelit eivät ole olleet kaikista parhaimmat, vaikka eilen pääsinkin jo hiihtämään. Tänään hiihtoa ei voinut enää harrastaa ja tuomioksi tuli lähteä 4.30h maastolenkille vesitihkuun ja kuralätäköihin. Pyörä kulki puoleen väliin asti normaalia maastovauhtia, kunnes tajusin menneen viikon uintitreenien vähyyden. Päätinkin käydä kokeilemassa läheisen puron syvyyttä ja pakko sanoa, että syvää ja kylmää oli! Ne treenit olisi voinut jättää toiseen kertaan, sillä loppumatka ei ollut kaikkein lämpimin. Onneksi kuitenkin lämmin ilma ja kurahousut pelastivat loppulenkin, vaikka pieni mumur-vaihe yllättikin kotimatkalla. Lenkillä tuli tutustuttua fysiikan ihmeisiin. Ihme liittyi aallonpituuksiin, mikä voi tietenkin vain johtaa soratiellä hyllyviin takapuoliin. EI siitä sen enempää!

Nyt on kuitenkin kuiva ja hyvin ruokittu olo tässä linnanjuhlia seuraillessa. Nättejä pukuja!

Hyvää itsenäisyydenpäivää kaikille!