maanantai 27. huhtikuuta 2009

Moi!!

GP Roeselare on ajettu maaliin asti. Ette uskokaan kuinka hieno päivä eilen oli ! Ainakin sen jälkeen, kun pääsin maaliin.

Aamulla herätessäni ajattelin vain, että tänään ei ole minun päivä. Jalat tuntuivat ihan puutukeilta ja olivathan ne, ensimmäisen tunnin ajan startin tapahduttua. Ajaminen oli muutenkin todella hektistä ja sai ajella koko ajan kädet jarruilla. Jalat alkoivat kuitenkin tuntua enemmän kuin omilta ensimmäisen mäen jälkeen. Otin kuitenkin varmaksi ensimmäisen pitkän nousun ja menin kärkeen. Ajoin omaa vauhtia ja silti pysyin kohtalaisesti muiden mukana. Seuraavalla rundilla ajoimmee myös Kemmelbergin(sellanen kiva mukulakiviylämäki, tykkäisitte ihan varmasti kokeilla) päälle. Olin kyllä aivan kuollut sen noustuani, mutta palauduin yllättävän nopeasti ja kisa pystyi jatkumaan. Olin siinä vaiheessa jo niin helpottunut, että päätin ajaa maaliin, vaikka henki olisi mennyt. Niin teinkin ja todella väsyneistä jaloista huolimatta pystyin ottamaan lopusta melkein kaiken irti. Olin massakirissä kahdeksas (facebookissa virhe, pahoittelen), joka oikeuttaa saamaan UCI:n pisteitä !


Tulokset:

http://www.prijsstadroeselare.be/eng/index.php?pagina=home

ja jos ylemmästä ei löydy niin alemmasta ainakin

http://www.cyclingnews.nu/uitslagen/2009/RoeselareElite26-04-2009.pdf

ja huom. kisaan lähti noin -/+ 160 ajuria ja 68 pääsi pääjoukossa maaliin, joten voitte kuvitella, että ei ollut helppo kisa !


Seuraavaksi tiimimme lähtee Tsekkeihin/Puolaan keskiviikko yönä. Vuorossa olisi Gracia Orlova niminen etappiajo. Pitäisi siis istua autossa 1400 kilometriä. Se on paljon se.

Infoa kisasta:

http://www.gracia-orlova.cz/index.php?id=0&ln=en

ja tässä lähtölistat, jestas taas, mitä nimiä !

http://www.gracia-orlova.cz/index.php?id=4&ln=en

tiistai 21. huhtikuuta 2009



Moi!

Kisat Belgiassa on nyt avattu ja menivät mielestäni ihan hyvin. Lauantain kisa käytiin Evegremissä reilun tunnin päässä Loenhoutista. Kävin viime vuonna kisaamassa myös kyseisen kisan. Se oli ensimmäinen startti viime vuotisen leikkauksen jälkeen, joten reitti oli tuttu. Reitti oli tasainen ja hyvin tuulinen. Ennen kisaa meille annettiin ohjeeksi, että kisasta pitää tehdä rankka. Vuorotellen yritimme tehdä irtiottoja ja puolessa välissä kisaa se onnistuikin. Yksi ajureistamme pääsi 13 hengen irtiottoon mukaan. Tosin kisan jälkeen saimme kuulla, että irtiotto oli ollut liian suuri ja että olisi voinut vielä yrittää ratkaista kisaa oman ja muiden ajureiden edun mukaan. Olen kuitenkin kisaan tyytyväinen,sillä ajoni kulki kohtalaisen hyvin. Oma sijoitukseni kisassa oli 15 ja irtiotossa olleen tiimikaverin sijoitus neljäs.

Sunnuntain kisa käytiin Vlisegemissä, joka oli myös samalla yksi Belgian osa-alueen mestaruuskisa. Jalat tuntuivat aivan arvaamattomilta ennen starttia. Ei ollut mitään käsitystä pystyisinkö ajamaan kunnolla läpi kisan. Meille annettiin kuitenkin sama taktiikka kuin lauantain kisaan ja päätin, että kaikkeni teen. Kisa lähtikin käyntiin niin hyvin, että pystyin moneen otteeseen yrittämään irtiottoja. Pari olisikin onnistunut jos kilpakumppanini olisivat jatkaneet kunnolla vetotyöskentelyä kanssani, mutta aina oli jotain ongelmia löytää yhteistä säveltä. Lopussa porukka kuitenkin jakautui niin, että edessä oli noin(+/-) 10 hengen porukka, eikä ketään meidän porukasta. Jotenka viimeisit kolme kierrosta vedimme kuin junat saavuttaaksemme kyseisen irioton. Ajaminen kovaa hyvässä seurassa tuntui aivan mahtavalle ! Keuhkoihin ja jalkoihin sattui, mutta silti oli aivan huippu mahtavaa! Saimmekin tuon kyseisen porukan kiinni pari kilsaa ennen maalia, mutta loppukiri oli mitä oli väsyneillä jaloilla. Olin loppu peleissä 17, mutta niin tyytyväinen, että tuntui kuin olisi voittanut enemmänkin.

Ensi sunnuntaina ajan GP Roeselaren, jossa minulla oli viime vuonna pieniä ongelmia, mm. kaatuminen ja vatsaongelmat. Toivon tällä kertaa kisalta paljon enemmän. Huomenna olisi tarkoitus käydä katsastamassa kisan uusi reitti. Ihanaa mukulaa ja mäkeä tiedossa.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Hejsan!

Ensimmäinen kisa on nyt takana, en kaatunut, huh, mutta en silti aivan onnellisesti päässyt aloittamaan uutta kauttani. Lähdimme hotelliltamme kohti kilpailupaikkaa, joka sijaitsi noin 10 kilometrin päässä. Saavuttuamme lähtöalueelle, ilmoitettiin meille, että automme, jossa oli kaikki minun ja muiden tavarat, oli hajonnut. Minulla oli lisenssit ja muut tärkeät tavarat autossa ja se tarkoitti sitä, että jos en niitä ennen lähtöä saa, en voisi startata. Onneksi meillä oli kuitenkin ajureiden vanhempia mukana ja heidän henkilöautojaan, joten saimme tarvitsemat tavaramme autosta. Voin kertoa, että adrenaliini meinasi pursota korvista ulos..

Lähdön tapahduttua olin hieman vielä jäykkänä jännityksestä, mutta parin kilometrin ajon jälkeen ajaminen alkoi tuntua rennolta. Rentoa se olikin ensimmäiset 35 kilometriä, kunnes minulta meni rengas. Huoltoautomme numero oli 17 ja kesti hieman aikaa kunnes se saapui luokseni tarvitsemani kiekon kanssa. Sain kuitenkin kiekon, mutta väärän. Lähtiessäni liikkeelle vanne hankasi jarrupaloihin. Noh, sitten avattiin jarrut ja jatkettiin matkaa. (en tiedä, mitä kiekoissa oli eroja, mutta kuitenkin.) Autoletka oli kuitenkin ehtinyt jo minuutin päähän, joten ei ollut muuta mahdollisuutta kuin mennä auton peesiin ajamaan (tosin huoltomiehet lykkäsivät ensimmäiset kilometrit takamuksesta vauhtia, parhaillaan vauhti oli heidän mukaansa ollut 80km/h, huhhuh). Minulla kesti kuitenkin reilut 20 kilometriä päästä takaisin porukkaan, koska ero oli kuitenkin aika iso ja mistään etappikisastakaan ei ollut kyse, että olisi paikoitellen ajettu hissukseen. Sain porukan kuitenkin kiinni juuri sen mäen alla, jonka luokittelen ihan kivaksi nyppyläksi. Olihan se sitten taas jääminen porukasta, kun muutenkin olin porukan hännillä. Sain kuitenkin itsestäni sen verran irti, että ajoin kisan loppuu asti. Jopa ihan kohtalaista vauhtia yksikseen, sillä sain monia yksittäisiä ajureita kiinni ja lopussa meitä oli vielä 10 ajuria, jotka olivat tulleet mukaani.

Hieman harmittavaahan tuo oli, mutta minkäs sille aina voi. Sen voin kuitenkin sanoa, että en olekaan niin huonossa kunnossa mitä kuvittelin ;) Lauantaina uudestaan ja tietenkin sunnuntaina.

Tänään kävin tsekkaamassa vuotuisen Scheldeprijs kisan.


Näin ihka aidon Tompan !

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Moikka !

Belgiassa ollaan taas. Matkustin viime tiistaina tänne suureen pyöräilykulttuurimaahan. Lento sujui mutkitta ja kerrankin lento oli ajoissa, jopa 20 minuuttia ! Siitä ei tosin tällä kertaa ollut hyötyä, kun minun hakijani olivat hieman myöhässä, mutta samapa tuo.

Treenit ovat lähteneet käyntiin. Jalat tuntuvat kyllä hieman jumeilta, mutta se saattaa johtua pienestä kisajännityksestä. Matkustamme tiimin kanssa huomenna Ranskaan kilpailemaan. Minulla ei ole mitään tietoa vielä, että millainen kisa on kyseessä, mutta suuria mäkiä ei ole kuulemma osunut reitille. Tiedän vain, että huomenna pitää istua autossa 600kilometriä, auts. Toivon kuitenkin, että ensimmäinen kisa sujuisi kaatumatta.. On varmasti hieman hakusessa ryhmässä ajo vielä ja minun ajotaitoni tuntien.. Siitä voi päätellä jotain !