Nyt voin huokaista helpotuksesta. Kisa meni hyvin. Ei siihen muuta tarvitse sanoakkaan. Kisa meni loppukiriksi ja loppusijoitus oli kolmas. Hah! Itse kisasta ei fiilikset ole katossa, vaan siitä miten muut ovat suoritukseeni reagoineet. Sanotaanko näin, että fiilikset ovat ihan katossa! Ainakin hetken.
Reitti ei sinänsä ollut mitenkään rankka, mäkiä ei juuri ollut. Vauhdin voisi luokitella samaksi kuin Suomessa ajettavat kilpasarja-luokan lähdöt. Alussa mentiin huomattavasti reippaanpaa vauhtia kuin lopussa. Loppu oli aikamoista kyttäilyä. Olin jopa irti 500 metriä! Jeij! Loppukiri oli minun onnekseni sijoitettu hyvin kapella pyörätielle. Pyörätietä ajoimme 3 kilometriä yhteensä. Olin miettinyt, että jos 5 kilometriä ennen maalia olen porukan keskellä niin minun pitäisi nousta sieltä mahdollisimman nopeasti kärkikähinöihin. Ja näin myös tein. Aika röyhkeästi kylläkin, mutta se kuuluu lajin luonteeseen. Ajoin vasemalla puolella tietä, enkä päästänyt ketään eteeni, vaikka kuinka joku olisikin minua töninyt. Porilaiseen tapaan mietein hyvin kauan, että koska minun pitäisi lähteä kirimään. Mietein 5 sekuntia liian kauan, joten kärkikaksikko pääsi lähtemään suoraan sanottuna liian helposti eteeni. No ei se mitään, olen kuitenkin hyvin tyytyväinen. Tein kisassa kuitenkin enemmän töitä kuin kumpikaan minua edellä olevat pyöräilijät yhteensä. (Voittaja on kuitenkin voittanut EM-kultaa pari vuotta sitten.)
Muilta suomalaisilta kisa meni myös luullakseni hyvin. Vaikka jotkut tietenkin olivat pettyneitä sijoituksiinsa jossain määrin. Mutta oli myös hieno nähdä, kuinka iloiseksi kaverini tuli, kun pysyi porukassa koko matkan! Molemmilla fiilikset katossa. Täytyy myös mainita, että kisasta ei olisi tullut mitään ilman mainiota huoltajia. Kiitos heille!
Jos kisasta tulee nettiin jotai mukavaa, niin voin jossain vaiheessa iltaa laittaa sivun alareunaan linkin kyseisen kisan koti-sivuille.
1 kommentti:
Kai se on pakko onnitella täälläkin. Oot sä niin kone :)
Lähetä kommentti